Mestareiden seurassa 1
Mestareiden seurassa 1 -cd:llä esiintyvät aikansa huippuorkesterit laulusolisteineen, kuten A. Aimo (Aimo Andersson), joka oli paitsi suomalaisen molli-iskelmän suosituimpia tulkkeja myös jenkkojen ja polkkien vauhdikas esittäjä. Dallapé-orkesterin ja A. Aimon yhteistyö kuluu parhaimmillaan esimerkiksi taiturimaisessa tangossa "Nyt kaipuun siivin" (1940). "Kultaa kalliimpi" (1937) edustaa hilpeää 30-lukua ja on loistava näyte polkan laulamisesta ja soittamisesta. Toivo Kärjen sävellyksiä A. Aimo ei juuri ikuistanut äänilevyille. Poikkeuksena tästä on sotien aikana taltioitu, Columbia-orkesterin tahdittama harvinaisuus "Palmikkopää" (1942). "Amado mio" (1947) taas on oikea arkistojen aarre: se on Aimon levytys kansainvälisestä listasuosikista ja nyt cd-levyllä ensi kertaa kuultavissa.
Cd:lle on tallennettu myös sotavuosien Henry Theel -levytyksiä. "Laulu morsiamelleni" (1942) on Theelin toinen levytyskappale ja kuuluu siihen yli kymmenen laulun sarjaan, joka taltioitiin yhtenä päivänä helsinkiläisen koulun juhlasalissa marraskuussa 1942. Todellinen harvinaisuus on Kärjen säveltämä valssi "Venheessä Laatokalla" (1942), joka on säilynyt vain koelevyllä ja joka nyt julkaistaan restauroituna ensi kertaa. Mukaan valittiin myös hyvin tunnettu "Liljankukka" (1945), koska siitä löytyi erinomaisen hyväkuntoinen alkuperäislevy. Voidaankin todeta, että tällä cd:llä on kuultavissa klassikkotangon paras koskaan julkaistu versio.
Cd:llä esiintyvä näyttelijä ja laulaja Arvi Tikkala menehtyi talvisodan viimeisinä hetkinä vuonna 1940. Hänen levytyksensä kuulostavat yhä erinomaisilta, vaikka äänityksistä on kulunut yli 60 vuotta. Tikkala levytti usein Kööpenhaminassa ja häntä säesti usein tanskalainen His Master's Voice -tanssiorkesteri. Erinomainen on myös Rion tanssiorkesteri, jota johti Eugen Malmstén. "Hei hei mukaan jokainen" (1939) eli "Böömiläinen polkka" -esityksessä Tikkala ja Malmsténin johtama orkesteri ovat parhaassa vedossa. Hienoja ja harvoin kuultuja tulkintoja ovat myös valssi "Kesäyön haave" (1936) ja ruotsalainen tango "Yö Marseillessa" (1939). Fino cd-103:lla haluttiin esitellä myös kaksi 30- ja 40-lukuja edustavaa tenoriääntä: tässä kokoelmassa Henry Theel ja Arvi Tikkala laulavatkin ensi kertaa samalla levyllä yhdessä.
Myös muusikko Eero Väre osoittaa Fino cd-103:lla olevansa "en mycket bra sjungare", kuten hänen kollegansa Henry Theel totesi reilut kaksikymmentä vuotta sitten eräässä radiohaastattelussa. Väre oli 30-luvulla soittanut Kärjen kanssa Ramblers-orkesterissa, jota johti Klaus Salmi. Luonnollista olikin, että Väre levytti paljon juuri Kärjen sävellyksiä ja sovituksia laulajanuransa alussa. "Tunturitaival" (1942) ja "Tuuli tuon kertokoon" (1942) ovatkin maukkaita esimerkkejä Väreen tarkasta laulamisesta ja Kärjen svengaavista sovituksista. Monikohan muistaa "Besame mucho" (1947) -ikivihreän Väreen levytyksenä? Laulajan mestarinäyte on myös "Olit Karjala kaunein maa" (1940). Fino cd-103:n nimi Mestareiden seurassa kuvaakin osuvasti levyn sisältöä.
Levyn on restauroinut ja masteroinut Samu Oittinen Fantom Studio Oy:n studiolla Tampereella.
|
Erkki Junkkarinen - Unelma onnesta
1950-luku toi tullessaan joukon uusia laulajia, joista Erkki Junkkarinen nousi heti ensilevytyksensä jälkeen suureen suosioon. Säveltäjä ja sovittaja Toivo Kärki oli tärkein vaikuttaja Junkkarisen ensimmäisissä levytyksissä; laulajaesikuvana hänellä taas oli tuolloisen Suomi-iskelmän suurin nimi, Henry Theel.
Salix Ay on tuottanut Junkkarisen levytysuran alkupään tuotantoa vuosilta 1950-1954. Fino cd-105:llä kuullaan nykytekniikalla restauroituina mm. "Imatran Inkeri"(1951), "Kylmä sydän"(1951), "Onnen etsijä"(1951), "Minkä vuoksi"(1952), "Onnen lähde"(1954) ja "Dolores"(1954), joissa nuoren Junkkarisen taidot ja monipuolisuus tulevat hyvin esille. Varsinaisia arkistojen aarteita ovat Kärjen "Unelma onnesta"(1953), jonka mandoliinisoolon taituroi Pauli Granfelt, ja "Sinikaunokki"(1954), joka on Erkin keikkakaverin, hanuristi Veikko Huuskosen käsialaa.
Maankuulu sanoittaja Kullervo eli Tapio Lahtinen oli myös varsin tuottelias säveltäjä 50-luvun alussa. Hänen sävellyksiään on mukana myös tällä levyllä. Mainita voi vaikkapa komean tangon "Tule luokseni juuri nyt". Tällä levyllä juhlistetaan myös Erkki Junkkarisen levytysuran alkamista jo 55 vuotta sitten. Toivo Kärjen syntymästä taas tulee 90 vuotta - hänen sovituksiaan ovatkin lähes kaikki kappaleet tällä levyllä.
Levyn on restauroinut ja masteroinut Samu Oittinen Fantom Studio Oy:n studiolla Tampereella.
Levy on lopetettu, meillä, vielä muutama varastossa.
|
A. Aimo - Kohdatessa
Salix Ay on tuottanut lisää A. Aimon eli Aimo Anderssonin suosittuja lauluja. CD-levyllä FINO 108 on 26 laulua vuosilta 1936-1947. Mukana on kaksi ennen julkaisematonta koelevyä: Toivo Kärjen valssi "Muistojen puu" (1942) ja Arvo Koskimaan "Sydänsuruni" (1942). A. Aimon ja Dallapé-orkesterin yhteistyötä edustavat Onni Laihasen "Ota myös sydämeni" (1937) ja nimimerkki M. Majan tango "Unelma keitaalla" (1937). Eino Katajavuoren taidokasta ksylofonin soittoa kuullaan aitoon 30-luvun tyyliin mm. jenkassa "Rikkaus - rakkaus" (1936).
Oikea arkistolöytö on Yrjö Saarnion polkkayhtyeen säestämä ja Aimon surumielisesti tulkitsema tango "Yön sävel" (1947). Samanlaista kaihoa kuulee Toivo Kärjen sovittamassa Aapo Tuomen tangossa "Armain sana pieni suo" (1947), jossa Kärjen loistavat harmonikkaosuudet tukevat Aimon herkän tunnelmoivaa laulutapaa.
Tämä laulukokoelma osoittaa, kuinka erinomainen kadotetun onnen ja rempseän riehakkuuden tulkki laulaja oli. Kun mukana ovat vielä aikansa parhaat säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja muusikot, lopputulos hipoo täydellisyyttä. "Kohdatessa"-CD on oivallinen äänimatka 1930- ja 1940-lukujen suomalaiseen kevyeen musiikkiin. A. Aimo -kokoelman restauroinnista ja masteroinnista vastasi jälleen Samu Oittinen Fantom Studio Oy:stä.
|
Arvi Tikkala - Juhlalevy
Näyttelijä-laulaja Arvi Tikkalan syntymästä on vuonna 2006 kulunut sata vuotta. FINO CD-109 on siis 100-vuotisjuhlalevy, jolle on koottu Tikkalan levytyksiä vuosilta 1936-1939. Tikkalaa on pidetty eräänä lahjakkaimmista 1930-luvun levylaulajistamme, mikä on helppo uskoa näitä levytyksiä kuunnellessa. Veikko Tuomen elämäkertakirjassa kerrotaankin, että juuri Tikkala on hänen ihanteensa ns. vanhan polven laulajista.
Ei varmasti olekaan sattumaa, että George de Godzinskyn tango "Niin monta iltaa" (1937) ilmestyi myös Tuomen levytyksenä noin 40 vuotta myöhemmin. Godzinsky on säveltäjänä ja sovittajana mukana monissa Tikkalan levytyksissä. Erityisen tarkasti kannattaa kuunnella tangoja "Tango Venetsia" (1937), "Kevätpäivä loistaa" (1938) ja "Jäähyväiset" (1938), jotka vaativat esittäjältään täydellistä onnistumista.
Myös Georg ja Eugen Malmsten sävelsivät Tikkalalle lauluja, kuten kappaleet "La Libella" (1936) ja "Kun saavut illoin" (1939). Matriisinumeroiden perusteella voidaan Robert von Essenin kappaletta "Laulu, neitonen ja kolpakko" (1939) pitää Tikkalan viimeisenä levytaltiointina. Tunnetuin hänen esittämistään kappaleista lienee kuitenkin Harry Bergströmin "Vaimoke" (1936).
Riihimäkeläinen iskelmän tuntija ja levyjen keräilijä Toivo Tamminen tunnisti levykannen keskiaukeamakuvasta, Tikkalan oikealta puolelta kuuluisan ruotsalaisen "hottihanuristin" Nils "Nisse" Lindin. Kuva on harvinainen tukholmalainen 30-luvun levytyskuva, joka löytyi Arvi Tikkalan pojan Harri Tikkalan kokoelmista. Laulajan tavoin FINO CD-109:llä esiintyvät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset muusikot ovat aikansa huippuja.
Levy on tasokas myös teknisesti. Sen restauroinnista ja masteroinnista vastannut DV Centerin Roger Renwall kertoikin jälkeenpäin, ettei hän ollut pitkän uransa aikana koskaan kohdannut teknisesti parempaa 30-luvun äänituotantoa.
|
Kalevi Korpi - Tulipunaruusut
KALEVI KORPI (s. 3.10.1927, Miehikkälä)
Kalevi Korpi on 1950-luvun alkupuolella uransa aloittanut ja suosioon noussut hieno tenorilaulajamme. Tunnettuja samaan aikaan aloittaneita laulajiamme ovat mm. Erkki Junkkarinen, Matti Louhivuori ja Veikko Lavi. Kalevin ilmeinen tavoite oli taidelaulun puolella, mutta meidän ihailijoiden iloksi hän on uransa alusta alkaen esittänyt ja levyttänyt paljon kevyttä musiikkia. Levytysten määrä (n.300) on oloissamme monipuolinen ja laaja käsittäen aina iskelmistä ja vanhasta tanssimusiikista joululauluihin, hengelliseen musiikkiin, operettisävelmiin ja taidelauluun saakka. Ensimmäinen laulunopettaja oli Arvo Vainio Kotkasta. Hänen ohjauksessaan Kalevi oppi laulamisen perusasiat jo aivan nuorena Miehikkälässä asuessaan. Kalevi Korpi opiskeli laulua Sibelius-akatemiassa Oiva Soinin johdolla, pianonsoittoa Pentti Koskimiehen ja kontrabassoa opettajanaan Oiva Nummelin. Samaan aikaan hän kävi Jolanda Di Maria Petrisin laulutunneilla. Muita merkittäviä laulunopettajia olivat mm. Wilhelm Freund, Ilmari Mustonen, Antti Koskinen, Matti Lehtinen ja Olavi Nyberg.
Kalevi Korpi levytti ensimmäisen kerran tammikuussa 1953. Tälle kokoelmalle on valittu toisessa levytyssessiossa toukokuussa samana vuonna levytetyt tangobeguine "ÖISTÄ KUISKETTA" ja valssi "KAIKKI VIRTAA." Kapellimestarina ja sovittajana näissä ensimmäisissä tallennuksissa oli Toivo Kärki. Kalevi on tehnyt levytyksiä yli viidellä vuosikymmenellä, joka on harvinainen saavutus. Yleisradion tenorikilpailu 1955 oli erittäin korkeatasoinen. Harras Hursti voitti, Kalevi oli toinen ja myöhemmin kuuluisa Mauno Kuusisto kolmas. Ensikonsertti oli vuorossa 1956. Klassinen laulajakoulutus oli sama kuin Georg Malmsténilla, joka siirtyi lähes kokonaan kevyeen musiikkiin jo 1930-luvun alussa ensikonserttien ja operettikiinnitysten jälkeen. Kalevi säilytti ohjelmistossaan ja levyillä myös klassisempia sävyjä. Hänen ja Jorin tiet kohtasivat PSO:n levytys studiossa monesti 1950-luvulla Jorkan toimiessa taltiointien säveltäjänä, kapellimestarina ja sovittajana. Kalevi muisteli, että studio-orkesterin hanuristina toimi usein mainio Matti Viljanen. Levytykset tehtiin siihen aikaan melkein poikkeuksetta livenä. Jonkin verran laulettiin ulkomailta tuotettujen valmiiden taustanauhojen päälle.
Tällä kokoelmalla soivat komeasti valssit "NÄSIJÄRVEN RANTAMILLA" (1955), "REVONTULTEN MAA" (1955), foxtrotit "DELILA" (1956) ja "KUN KEVÄT JÄLLEEN SAA" (1958), tangobeguine "KUKA USKONUT OIS" (1955) ja beguine "UNONDA MINUT" (1955). Kaikki nämä ovat Georg Malmsténin hienoja sävellyksiä. Todella komeaa yhteistyötä näiltä kahdelta mestarilta.
Kalevi Korpi ja nuorempi kollega Reijo Taipale ovat molemmat lähtöisin Miehikkälästä. Reijo on kertonut Kalevin menestyksen rohkaisseen myös hänet yrittämään tällä erittäin vaativalla alalla. Julkisia esiintymisiä Kalevi Korvelle on kertynyt vuosikymmenten kuluessa varmasti useita tuhansia. Olen nähnyt hänet tanssilavoilla esiintymässä eri orkestereiden kanssa eri vuosikymmenillä lukuisia kertoja. Yksi ilta on jäänyt erityisesti mieleen. Keskikesällä 1975 Kalevi esiintyi kuuluisan Dallapé-orkesterin laulusolistina Eräjärven Rönnillä. Menestys oli todella hieno. Täysi iso kesälava tupaten täynnä tanssijoita. Tunnelma oli "katossa." Oli orkesterin 50-vuotisjuhlakiertue. Soitto oli korkeatasoista, laulu aivan fantastista. Kalevi Korven ja Dallapén yhteiskeikat alkoivat jo 1960-luvun lopulla, jatkuen aina yli 1970-luvun puolivälin. Levytyksiä tehtiin lähinnä LP- ja kasettiformaattiin, niin kuin silloin oli tapana.
Kalevi Korpi on kuulunut "eturivin" laulajiimme heti uransa alusta asti.Tämä kokoelma on edustava valikoima hänen 1950-luvun levytuotannostaan. Melkein kaikki kappaleet ovat ennen CD-formaatissa julkaisemattomia. Ikivihreät tangot ovat vaativia tulkittavia, mutta onnistuvat Kalevilta loistavasti. "EI KAUTTA VUODEN KÄY RUUSUT KUKKAAN" (1955), "UNELMA PAMPALLA" (1957), "SUUTELEN KÄTTÄNNE MADAME" (1958) ja "KIRKAS ONNEN HETKI" (1957), ovat todella tyylikkäitä esityksiä. Hienoja ovat myös kotimaiset tangot: "HAAVEIDEN KAHVILASSA" (1956), "KUUNSILTA" (1957), "SE MUISTOKSENI JÄÄ (1957) sekä "KAUAS KAIPAAVA" (1957). Slowfox "ANASTASIA" (1957) on aikansa suosikki. Beguinet "NÄEN UNESSA JÄLLEEN FIRENZEN" (1956), "ROOMAN SUIHKULÄHTEILLÄ" (1957) ja "MONTE CARLO" (1958) ovat nautinnollista kuultavaa. Baion "MIKS´ SULLE SYDÄN SYKKII" (1956) sekä carioca "SNURRI-BURRI-BUM" (1955) edustavat ajan uusia tanssirytmejä. Rumba "SÄVEL RAKKAUDEN" (1958) on eräs ajan suosituimmista käännösiskelmistä. Siitä tehtiin useita versioita eri laulajien laulamana. Tämä esitys on mielestäni onnistuneimpia.
Kalevi Korpi levytti paljon suosittuja käännösiskelmiä, mutta yhtä paljon kotimaisia menestyksiä. Hänen loistava laulutaitonsa pääsi näissä unohtumattomissa levytyksissä oikeuksiinsa. Usko Kempin kaksi ehkä tunnetuinta sävellystä pääsi Kalevin levytettäviksi. Tämän kokoelman nimikappale cardasfox "TULIPUNARUUSUT" (1957) ja valssi "LENNÄ MUN LEMPENI LAULU (1957) ovat kaikille tuttuja. Molemmat kappaleet levytettiin ensimmäisen kerran ja 1930-luvulla. Sen jälkeen uusintaversioita on tehty joka vuosikymmenellä. Kalevi Korven levytykset näistä ikivihreistä ovat erittäin onnistuneet.
Kuten edellä mainitsin, ovat ikivihreät tangot usein erittäin vaativia laulettavia. Samoin operettivalssit. Tässä kokoelmassa soivat valssit "KUKKIA SALZBURGISTA" (1957) sekä "ESPANJATAR" (1958). Jälkimmäisessä levytyksessä on mukana pirteä Satu Laine. Esitykset ovat todella hienoja.
Kotimaisista lauluntekijöistä Tapio Lahtinen alias Kullervo, ja Erik Lindström esiintyvät tällä kokoelmalla sekä säveltäjinä, että sanoittajina. Paul Norrback ja Pentti Taskula säveltäjinä, sanoittajina Helena Eeva, Sauvo Puhtila, Erkki Ainamo, Roine Rikhard Ryynänen, Lauri Jauhiainen ja H. J. Nortamo. Säveltäjänä ja sovittajana Harry Bergström, sovittajina Erkki Ertama, Kullervo Linna, Ossi Malinen, Kaarto Virtanen (Olavi Virta) ja Ingmar Englund. Säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana Veikko Ahvenainen. Edellä esitellyt Toivo Kärki sovittajana ja kapellimestarina, Georg Malmstén säveltäjänä, sanoittajana , sovittajana sekä kapellimestarina, Usko Kemppi säveltäjänä ja sanoittajana. Kaikki nämä henkilöt ovat tunnettuja suomalaisia musiikkiammattilaisia.
Ulkomaisista ovat mukana Alfred Newman, Michael Jary, Edilio Capotosti, Pia Del Moro, Mathias G. Seiber, Aldo Maietti, Ralph Erwin, Juan Llossas, Georg Freundorfer, Vizenzo Di Chiara, Henri Salvador ja Karl Kowarik. Erityiskiitokset mestaritenori Kalevi Korvelle arvokkaista taustatiedoista ja avus-
ta levykokoelman valitsemisessa sekä kaikkea hyvää jatkossa.
Toivon miellyttäviä ja nautinnollisia musiikkihetkiä näiden unohtumattomien levytysten seurassa.
Lahdessa 2009, Hannu Saarinen
|
Onni Gideonin Kvintetti 1955-1957
SALIXIN tuottama ONNI GIDEONIN KVINTETIN levy on suuri harvinaisuus. Laulusolisteina ovat nuoret laulajattaret ANNIKKI TÄHTI ja WIOLA TALVIKKI. Kyseessä on YLEISRADION ennen julkaisemattomia nauhoituksia vuosilta 1955 – 1957.
Kvintetin soittama jatsahtava iskelmä ja jazz ovat aivan kansainvälistä tasoa. Annikki Tähti ja Wiola Talvikki ovat, kuin "kotonaan" näissä vaativissa rytmeissä! Kvintetin soittoa ja solistien laulua kannattaisi nykypäivän orkestereiden ja naissolistien kuunnella tarkoin!! Soitto ja laulu nimittäin laittaa kuuntelijan jalan lyömään tahtia, eli tunnelma on "svengaava." Yhteissoitto toimii ja muusikoiden henkilökohtainen taito instrumenteillaan on huippua! Soolot toimii!!
Onni Gideonin kvintetin kokoonpano oli tuolloin 1950 – luvun puolessavälissä seuraava: Onni Gideon kontrabasso ja havaijinkitara, Herbert Katz sähkökitara, Ville Katz rummut, Teuvo Suojärvi piano, harmonikka ja sähköurut, sekä Ossi Malinen tenorisaksofoni ja huilu. Peräkkäiset laulusolistit tuohon aikaan oli ensin Annikki Tähti ja hänen jälkeensä Wiola Talvikki.
Yleisradion ensimmäinen nauhoitus on vuodelta 1955 ja on nimeltään "TALKOOTANSSIT." Tässä on mukana Annikki Tähti ja hän laulaa seitsemän kappaletta, joista neljä englanniksi. Hän ei ole levytysurallaan tehnyt yhtään englanninkielistä levytystä, joten perin harvinaisesta nauhoituksesta on kyse. Nauhoituksen alussa on Onni Gideonin kvintetin tunnussävel. Annikki Tähti laulaa mm. "Secret love," "Day after day i will only love you," ja " Jos sä saisit sydämein."
Wiola Talvikki on mukana Ruotsin radiolle tehdyssä nauhoituksessa vuodelta 1956 ja materiaalinauhoituksessa vuodelta 1957, josta ei ole lainkaan aikanaan tehty varsinaista ohjelmanauhaa radioesitystä varten. Hänen kappaleensa ovatkin kvintetin ohella ennen täysin esittämättömiä Suomessa. Wiola oli nauhoitusten aikaan 21- ja 22 – vuotias. Hän laulaa kuitenkin mestarin tavoin. Sen voi jokainen kuunnella!!
Vuoden 1956 nauhoituksesta poimin Wiola Talvikin laulamana " Somebody loves me" ja " En Yucatan." Vuotta myöhemmin 1957 oli loistokappaleina mm. Cole Porterin sävellykset " Night and day" ja "C `est magnifique." Tällä levyllä kvintetti soittaa soittokappaleina kymmenen esitystä, joissa on paljon Ossi Maliselta, Teuvo Suojärveltä ja Herbert Katzilta sooloesityksiä. Levyn ehdottomia kohokohtia on orkesterinjohtaja Onni Gideonin kuuluisat havaijinkitarasoolot!! Hän soittaa mm. kappaleet " Love letters" ja "Hilo hula."
Ruotsin radiolle tehdyssä vuoden 1956 nauhoituksessa on levyllä mukana myös kolme Onni Gideonin kuulutusta! Hän kuuluttaa mm. Wiola Talvikin laulamaan ja Teuvo Suojärven komean pianosoolokappaleen " Embraceable you." Kappale on George Gershwinin sävellys.
Tämän levyn julkaisuajankohtana täytti laulajattaret tasavuosia. Joulukuun 5. päivä ANNIKKI TÄHTI 80 vuotta ja joulukuun 6. päivä WIOLA TALVIKKI Englannissa 75 vuotta!
Restaurointi ja masterointi Samu Oittinen, Fantom Studio Oy.
|
Juha Erto - Tunnelmia 1950-luvulta
JUHA EIRTOA vihdoin CD – levyllä! Näin voi todeta, koska edellisestä julkaisusta on jo peräti 16 vuotta, joka on tehty tuon ajan tekniikalla. Nyt julkaistulla " Tunnelmia 1950 – luvulta " – levyllä kaikki 27 kappaletta ovat ensi kertaa CD – levyllä. Eirton levytysmäärä on noin sata kappaletta, joten julkaistavaa jäi vielä odottamaan.
JUHA EIRTO oli aikanaan laulajana ehdotonta huipputasoa! Sen kuulee hyvin tällä tuottaja HANNU SAARISEN kokoamalla kappalelistalla. Jo vuonna 1954 vain 19 – vuotiaana hän levytti ensi kertaa. Ensilevytyksen tilaisuudesta on tällä levyllä mukana tango " OI RITVA." Vuoden 1954 levytykset ovat jo komeaa kuunneltavaa. Mukana olevista kappaleista voi mainita tangon " KAKSI NIMEÄ KAIDEPUUSSA " ja foksin " KOIVU JA SYDÄN." Tämä foksi on elokuvasta " TAIKAYÖ."
JUHA EIRTON isä ERKKI EIRTO oli tunnettu oopperalaulaja, joka levytti myös iskelmää nimimerkillä " TAUNO ESKOLA." Oopperaan oli myös nuoren JUHA EIRTON tavoite! Näin hän totesi tuottaja HANNU SAARISELLE ja näiden sivujen tekstintuottajalle keväällä 2010. Tätä varten oli koulutettava ääntä ja tämä kehitys kuuluu hyvin tällä levyllä. Vuosien 1956 – 1959 levytyksiä kuunnellessa tältä levyltä voi vain todeta, että JUHA oli valmis oopperan kuoroon jo vuonna 1960, jolloin hän sai kiinnityksen.
Komeasti laulettuja kappaleita löytyy tältä levyltä. Seuraavan listan voi mainita esimerkiksi; " ALOHA OE, ONNEN MAA, MAROKOSTA SUDANIIN, JAMBALAYA, ADIOS MEXICO, KUNINGASKOBRA, ARGENTIINAN YÖSSÄ, TYTTÖ RANTATIELTÄ, MANDOLIINISERENADI, TOLEDON KUU ja HALKI MAAILMAN." JUHA EIRTOLLA on ääntä, mitä käyttää ja mm. näissä kappaleissa sen voi hyvin kuulla. On todettava, että näitä laulaessaan hän on vain vähän yli 20 – vuotias. Kansikuva on juuri tuolta ajalta!
Tämä levy avaa JUHA EIRTON laajasti kuuntelijoille, sillä radiosoitoissa häneltä yleensä on soitettu vain kahta – kolmea eri kappaletta. Nyt hänen lauluaan, laulamisen tasoa ja eri kappaleita päästään kuulemaan laajemmin. Tämänkin levyn kappaleet on tehty savikiekoista CD – kuntoon. Osa oli perin huonokuntoisiakin. Äänen restauroinnin ja uudelleen masteroinnin suoritti SAMU OITTINEN Ylöjärvellä.
TOIVO KÄRKI oli myös vahvasti JUHA EIRTON mukana levytyksissä, nimittäin hän oli JUHAN "löytäjä." Tämä tarkentuu kansitekstissä. Tälläkin levyllä on KÄRJEN sävellyksiä sovituksineen ja tietenkin REINO HELISMAAN sanoituksia.
Vuoden 2009 joulukuussa oli DEMARI – lehdessä komea kirjoitus JUHA EIRTOSTA. Hän täytti tuolloin 75 vuotta. Jutun tekijä oli helsinkiläinen VELI LEHTINEN, joka tuntee hyvin EIRTON uran aina oopperaa myöten. Hän kirjoitti mm. " JUHA EIRTO oli ainoa vakava haastaja OLAVI VIRRALLE 1950 – luvun lopulla." Olen samaa mieltä VELI LEHTISEN kanssa. Itse käytän termiä, että JUHA EIRTO lauloi " samassa sarjassa " itsensä OLAVI VIRRAN kanssa. Tango " ADIOS MEXICO " on molempien levyttämä, josta voi hyvin kuunnella mestareiden laulutason. Tämä tango on ehdottoman komea – konserttitangon tasoa. Vaatii laulajalta tulkintaa ja hallittua äänen käyttöä!
VELI LEHTINEN haikaili myös JUHA EIRTON levytyksiä vihdoin CD – levylle jutussaan. Tässä on nyt SALIX AY:n vastaus.
Kiitän SAMU OITTISTA, Fantom Studio Oy, restauroinnista ja CD-masteroinnista sekä HANNU SAARISTA, kun hän otti asiakseen tuottaa JUHA EIRTOA!
|
